Toimintamme jatkuu mahdollisimman normaalina koronavirustilanne huomioon ottaen. Palvelumme ovat käytössä myös videovastaanoton ja kotikäyntien muodossa.

Aivoverenvuoto – Syyt, oireet ja hoito

Varaa aika

Aivoverenkiertohäiriö (AVH)

Aivoverenkiertohäiriöt (aivoinfarkti, aivoverenvuoto ja aivokasvaimet) ovat Suomessa kansanterveydellisesti yksi suurimpia toimintakyvyn laskuun vaikuttavia syitä. Väestön ikääntyessä nopeasti kuntoutuksen ja ennaltaehkäisyn rooli nousevat entistä tärkeämmiksi. Fysioterapia on yleisin kuntoutuksen terapiamuoto. Sairaus voi vaikuttaa hyvin laajasti sairastuneen henkilön työ- ja toimintakykyyn ja asumiseen. Sillä on usein iso vaikutus henkilön lähiomaisten arkeen. Kuntoutuksen ammattilaiset – fysioterapeutit – tukevat sairastuneen henkilön toimintakyvyn palautumista. 

Fysioterapeutit opastavat hänen läheisiään suuressa elämänmuutoksessa. Fysioterapiassa laaditaan yhteistyössä kuntoutujan ja hänen omaistensa kanssa tavoitteet. Lisäksi luodaan suunnitelma arjen liikkumis- ja toimintakyvyn paranemiseksi.  Kuntoutuja omaisineen saa myös ohjeita terveelliseen elämäntapaan ja turvalliseen kuntoiluun.  

Aivoverenkiertohäiriöihin luetaan aivoinfarkti, aivoverenvuoto ja aivokasvaimet. 

Aivoinfarkti syntyy aivojen verisuoniin tulevan verisuonitukoksen seurauksena. Tällöin tukos aiheuttaa aivoihin paikallisesti hapenpuutteen ja aivojen toiminta vaurioituu kyseiseltä alueelta. Aivoinfarktin syitä ovat usein korkea ikä, verenpainetauti, korkea kolesteroli (verisuonten kovettumatauti), eteisvärinä, diabetes ja elintavat. Keskivartalolihavuus, alkoholin kulutus ja tupakointi lisäävät aivoinfarktin riskiä. 

Aivoverenvuoto on seurausta kallon sisäisestä verenvuodosta. Verenvuoto voi syntyä muun muassa korkean verenpaineen ja heikentyneen aivoverisuonen tai aivovaltimon pullistuman puhkeamisen seurauksena. Myös ulkoiset voimat – esimerkiksi törmäyksessä – aiheuttavat niin sanottuja traumaattisia aivovammoja, esimerkiksi aivoverenvuotoja.

Aivokasvaimet jaetaan hyvän- ja pahanlaatuisiin kasvaimiin. Kasvaimen tyypistä riippuen sen kasvu aivojen alueella voi olla hidasta tai nopeaa. Hoitosuunnitelma tehdään tapauskohtaisesti kasvaimen tyypistä ja henkilön oirekuvasta riippuen.

Aivoverenkiertohäiriön oireet riippuvat siitä missä kohtaa aivoja vaurio on. Oireina voi esiintyä muun muassa toisen  kehon puoliskon raajojen tunnottomuutta ja/tai puutumista, kömpelyyttä tai vaikeutta tuottaa liikettä. Äkillinen puheentuoton vaikeus, sammaltaminen ja sanojen löytämisen vaikeus sekä päänsärky, nielemisen vaikeus, huimaus ja kaksoiskuvat voivat olla aivoverenkiertohäiriön oireita.

Oireiden ilmaantuessa nopea hoitoon hakeutuminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta ensihoito voidaan aloittaa pikaisesti. Hoitoyksikössä tehdään perusteellinen tutkimus, jotta saadaan selville mistä on kyse. Oirekuva ei vielä kerro onko kyse esim. aivoinfarktista vai aivoverenvuodosta. Kun oireiden syy on selvinnyt, voidaan aloittaa asianmukainen hoito jolla pyritään minimoimaan vauriota aivokudoksessa.

Aivoverenkiertohäiriö on mullistava elämänmuutos sairastuneelle henkilölle itselleen kuin myös hänen omaisilleen. Mitä vaikeampi oirekuva aivoverenkiertohäiriöstä  jää, sen useammalla elämänalueella tarvitaan apua ja tukea uuden arjen helpottamiseksi. Kuntoutuksella pyritään lisäämään sairastuneen henkilön toimintakykyä hänen arjessaan riippuen siitä millaista tukea hän ja hänen lähipiirinsä tarvitsevat. 

Kuntoutuksessa on tärkeää, että henkilö itse ja hänen lähipiirinsä ovat sitoutuneita yhdessä laadittuihin tavoitteisiin ja hoitomenetelmiin. Kuntoutuksen tarve arvioidaan yksilöllisesti. Tärkeitä ammattiryhmiä kuntoutuksen yhteistyössä ovat lääkäri, kuntoutusohjaaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, puheterapeutti, neuropsykologi ja sosiaalityöntekijä.

Liikkumisen haasteiden, terveysliikunnan edistämisen ja aivoverenkiertohäiriön uusimisen ehkäisyn tukena toimii fysioterapeutti. Fysioterapiassa tehdään kohdennettuja harjoitteita muun muassa lihasjänteyden normalisoimiseksi, lihasvoiman lisäämiseksi sekä kehon hahmotuksen ja liikkeen hallinnan parantamiseksi. Harjoittelu kohdistuu niihin toimintoihin ja tilanteisiin, joissa on haasteita. Esimerkkejä harjoituksista ovat siirtyminen, kävely, molempien käsien käyttö ja pystyasennon hallinta arjen askareissa. Tarpeen vaatiessa fysioterapeutti auttaa arvioimaan liikkumisen apuvälineiden tarvetta sekä auttaa niiden käytön harjoittelussa. Harjoitteita toteutetaan fysioterapiayrityksissä, ulkona, julkisissa tiloissa tai henkilön omassa kodissa tarpeesta riippuen.

Toimintaterapiassa tuetaan henkilön itsenäistä toimintakykyä ja ongelmanratkaisutaitoja arjessa. Toimintaterapeutin tukemana kädentaitojen ja pienapuvälineiden käyttö harjaantuu arjessa. Toimintaterapiassa pyritään toiminnanohjauksen kehittämiseen, kehon ja ympäristön hahmotuksen parantumiseen ja kaksikätiseen työskentelyyn arjen askareissa.

Toimintaterapeutti tukee myös kodin muutostöiden suunnittelussa. Harjoitteita voidaan toteuttaa toimintaterapiatiloissa, julkisissa tiloissa tai henkilön omassa kodissa riippuen tarpeesta.

Puheen tuoton ja ymmärtämisen sekä vaihtoehtoisten kommunikaatiomuotojen harjoittelun tukena toimii puheterapeutti. Puheterapiassa voidaan harjoittaa tarvittaessa myös nielemistä ja syömistä.

Neuropsykologi arvioi ajattelu- ja muistitoimintojen sekä toiminnanohjauksen ja hahmottamisen vaikeuden oireita. Neuropsykologin tukemana harjoitellaan mm. opiskelussa ja työelämässä pärjäämisen keinoja tai arjen tapahtumien jäsentämistä.

Kuntoutuksen eri osa-alueet risteävät ja menevät paikoitellen lomittain, sillä harjoittelu kohdentuu henkilöön ja rakentuu hänen tarpeistaan. Jokainen kuntoutusmuoto tarkastelee asioita omasta lähtökohdastaan ja yhdessä pyrimme samaan; toimivampaan, terveempään ja parempaan arkeen.

Julkinen terveydenhuolto tukee aivoverenkiertohäiriöistä kärsineitä ihmisiä erityisesti akuuttivaiheen aikana. Osassa tapauksia tuki kestää pidempään kuin toisissa. Julkisen puolen maksusitoumuksella tai palvelusetelillä on mahdollista hakeutua fysioterapiayritykseen kuntoutukseen. Tuen mahdollisen loppumisen jälkeen voi kuntoutusta jatkaa tarpeen mukaan omakustanteisesti.

Auronissa on erittäin monipuolista AVH kuntoutuksen osaamista. Me olemme olemassa, jotta sinä voisit paremmin.

Kysy meiltä

Suomen johtavana fysioterapian, kuntoutuksen ja hyvinvoinnin asiantuntijana Auron haluaa auttaa sinua voimaan paremmin. Olipa vaivasi pieni tai suuri, kysy meiltä. Vastaamme mielellämme.