Kunto rapistui urheilusta huolimatta

Pitkäaikaiset tuki- ja liikuntaelinvaivat ovat haitanneet Esan työntekoa ja yli 20 vuotta kestänyttä salibandyharrastusta. Lattialta on joskus vaikea päästä ylös ja paikat kipeytyvät pelatessa. Energiaa ei tunnu riittävän enää kuten ennen. Esa haaveilee, että pääsisi taas joskus pelaamaan jalkapalloa. 

Varsinkin lihaskuntoni on osittain heikko. Paikat kipeytyvät kun yritän harrastaa. Myöskin töissä olen huomannut tarpeen parantaa lihaskuntoa. Erityisesti lonkat ja alaselkä ovat kipeytyneet helposti, hyllyttäessä lattialta nouseminen on ollut hankalaa.”

Kirkkonummelainen Esa, 49, kertoo tilanteestaan. Hän on huolissaan jaksamisestaan töissä ja harmittelee treenien jäämistä väliin kiireen vuoksi.

Esa yrittää urheilla monipuolisesti, mutta raskas vuorotyö kaupan myyjänä verottaa sekä jaksamista, että vapaa-aikaa. “Olen pelannut salibandya maalivahtina noin kaksikymmentä vuotta. Lopetin kolme vuotta sitten ja siirryin kenttäpelaajaksi. Vuorotyö on aiheuttanut hankaluuksia harjoituksissa käymiselle.” Esa kertoo. Hän uskoo huonon lihaskunnon olevan syynä siihen, että salibandytreenien jälkeen paikat ovat kipeinä. Hän kärsii kipeästä alaselästä ja lonkista. Töissä hän joutuu joskus olemaan pitkiä aikoja kyykyssä tai polvillaan, minkä jälkeen on hankalaa nousta takaisin pystyyn. Hän haluaisi päästä parempaan fyysiseen kuntoon ja hoikistua samalla. Kaiken kaikkiaan Esa toivoisi lisää jaksamista itselleen.

Avoimin mielin ja motivoituneena”

Esa haki mukaan Auronin Sota turhia lääkkeitä vastaan -kampanjaan saadakseen helpotusta tuki- ja liikuntaelinvaivoihinsa. “Olin erittäin yllättynyt ja innoissani valinnastani”, hän muistelee. Kirkkonummen fysikaalisessa hoitolaitoksessa Esaa haastateltiin hänen vaivoistaan sekä tavoitteistaan ja hänelle luotiin yhdessä sopiva hoitosuunnitelma. Hänelle tehtiin lihaskuntotesti ja yksilöllinen treeniohjelma lihaskunnon ylläpitämiseksi sekä tulevien vaivojen ennaltaehkäisemiseksi. Hänen fysioterapeuttinaan toimii Silja Zitting. “Silja on todella mukava ja innostava. Kuuntelee hyvin ja antaa todella hyviä, yksilöllisiä neuvoja.” Esa kuvailee fysioterapeuttiaan.

Esa aloitti fysioterapiajakson motivoituneena ja selkein tavoittein. Pian hän kohtasi kuitenkin ongelmia ajanhallinnan kanssa. Vuorotyöltä ja harrastuksilta ei meinannut liietä aikaa fysioterapialle. “Vähän kerrallaan on menty koko ajan eteenpäin. Haasteet on lähinnä ehtimisessä. Ongelma on omassa ajanhallinnassa, että ehtii tehdä kaikki harjoitteet.” Esa pohtii ja yrittää löytää lisää aikaa harjoituksille. Hän jatkoi kuitenkin tapaamisissa käymistä sinnikkäästi, pitäen tavoitteensa tiukasti mielessään. “Pidempiaikainen tavoite olisi päästä taas pelaamaan jalkapalloa”, hän haaveilee.

Lepo ja palautuminen hankalaa”

Jonkin ajan kuluttua Esa huomasi sitkeän yrittämisen alkavan tuottaa tulosta. Edistyminen valoi Esaan intoa ja fysioterapeutin kanssa lisättiin kotitreenien haastavuutta vähitellen. Harjoitukset painottuivat erityisesti jäykkien lonkkien liikkuvuuden parantamiseen, joka tehosi toden teolla. Kun lonkkien jäykkyys väheni, tuntuivat kotitreenitkin kevyemmiltä, ja mikä parasta, lattialta nousu on helpottunut.

Esa havaitsi pian muutakin edistystä. “Selvästi harvemmin on tarvinnut ottaa särkylääkettä”, hän huomaa. Viimeistään nyt hän koki olevansa oikeilla jäljillä. “Fysioterapian tahti eteni ehkä aavistuksen liian nopeasti. Lepo ja palautuminen oli hankalaa, kun on lähes joka päivä töissä tai muissa harrastuksissa.”, Esa myöntää, mutta on silti tyytyväinen tuloksiin.

Intensiivisellä aikataululla edenneiden tapaamiskertojen jälkeen Esa siirtyy etävalmennusjaksoon. Sen aikana hän noudattaa yksilöllistä treeniohjelmaansa kuntosalilla ja hänen edistymistään seurataan. Esa nauttii etävalmennuksesta, koska nyt hän saa vihdoin treenata oman aikataulunsa mukaan. Hän pitää yhteyttä fysioterapeuttiinsa iCoach-sovelluksen avulla, joka on osoittautunut erittäin hyödylliseksi. Sovellus auttaa jaksamaan treeniohjelman noudattamista yksinkin, ja kysymyksiä voi tarvittaessa kysyä edelleen omalta fysioterapeutilta. Treeniohjelmaa muokataan myös Esan edistymisen ja tavoitteiden mukaan. Etävalmennuksen päätyttyä Esa on valmis jatkamaan treeniohjelmaansa entiseen tapaan, myös ilman fysioterapeuttinsa valvovaa silmää.

Hienointa on ollut se, miten pienellä tekemisellä on tullut selvää edistymistä”, Esa kehuu. Vaikeasti alkanut fysioterapiajakso kehittyi lopulta huiman edistyksen kautta mahtavaan lopputulokseen. Iloisempi ja terveempi Esa ei enää koskaan jätä omasta kehosta huolehtimista liian vähälle, ei edes kiireen vuoksi.

Fysioterapeutin kommentti:
Projekti oli kokonaisuudessaan todella mielenkiintoinen. Esan kanssa oli mukavaa ja helppoa tehdä yhteistyötä, koska hän oli erittäin motivoitunut ja valmis itse tekemään töitä tulosten aikaansaamiseksi. Itselleni jäi lähinnä varsinkin jakson loppuvaiheessa ohjaajan/neuvonantajan rooli. Matkan varrella oli jonkin verran haasteita, kuten ajanhallinnalliset asiat sekä sopivan rasituksen ja levon suhteen löytäminen. Ajoittain Esa kipeytyi liian intensiivisestä harjoittelusta, jolloin joutui pitämään enemmän lepopäiviä.
Lopputulos oli kuitenkin oikein hyvä näinkin lyhyessä ajassa. Esan harjoitusmääräthän eivät olleet lainkaan mahdottoman suuria: iCoach-jakson aikana hän harjoitteli kuntosalilla keskimäärin 2krt/vkossa. Mielestäni Esa toimii mainiona esimerkkinä siitä, kuinka oikeanlaisia asioita tekemällä voidaan saada jo pienelläkin tekemisellä tuloksia aikaiseksi. Esa toimii hyvänä motivaattorina vastaavassa tilanteessa oleville, ja on erinomainen käytännön esimerkki fysioterapian tehokkuudesta.

Lue lisää tarinoita