Noin 1 miljoona suomalaista kärsii tuki- ja liikuntaelinsairauksien aiheuttamasta kivusta, jotka vaikuttavat henkilöstön työkykyyn, tuottavuuteen ja työhyvinvointiin.
Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat arviolta lähes kolmanneksen yritysten henkilöstön kaikista sairauspoissaoloista, ja kun yhden sairauspoissaolopäivän keskimääräinen kustannus työnantajalle on noin 350€, niin nopeasti laskemalla voidaan hahmottaa haasteen merkittävyys liiketoiminnan kustannusten ja tuottavuuden näkökulmasta. Usein tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat pitkäkestoisia, ne ilmentyvät yrityksille merkittävinä kustannuksina, madaltavat henkilöstön tuottavuutta ja lisäksi kasvattavat merkittävästi työkyvyttömyyseläkeriskejä. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttivat Suomessa vuonna 2017 eniten myönnettyjä työkyvyttömyyseläkkeitä.
Tilastojen valossa näyttääkin siltä, että tuki- ja liikuntaelinsairaudet aiheuttavat merkittäviä työkyvyttömyyseläkeriskejä jo yli 35-vuotiaissa. Ikäryhmittäin tarkasteltuna suurimmat tule-työkyvyttömyysriskit muodostuvat yli 55-vuotiaista, joilla tule-sairaudet aiheuttivat 45% kaikista myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä.
Paradoksaalista on, että yritysten työkyky- tai työterveydenhuollon investoinneista vain murto-osa kohdistetaan tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennaltaehkäisyyn tai hoitoon.
Mistä tule-kustannukset syntyvät
Tyypillisesti noin 10% yrityksen henkilöstöstä tuottavat yrityksen henkilöstön kaikki tule-sairauspoissaolot. Vaikka määrällisesti nämä sairaudet ja kivut koskettavat vain kymmenesosaa, niin sairauspoissaolot ovat usein pitkiä ja toistuvia. Tule-haasteita on pyritty ennaltaehkäisemään muun muassa koko henkilöstölle kohdennetuilla ergonomiapanostuksilla, kannusteilla ja muun muassa liikuntaetduilla. Näistä huolimatta organisaatioissa yhä edelleen esiintyy huomattavasti tuki- ja liikuntaelinperäisiä sairauspoissaoloja ja työkyvyttömyyseläkkeitä eikä etuudet tai panostukset toimi samalla tavalla riskiryhmissä tai tavoita heitä.
Akuuteista tai kroonisista kivuista kärsivät voidaan luokitella tuki- ja liikuntaelinsairauksien riskiryhmiin. Usein riskiryhmään kuuluvia henkilöitä yhdistää korkea keski-ikä, kuormittava ruumiillinen työ tai sen sijaan esimerkiksi staattinen istumatyö, passiivisuus eli liikunnan puute. Tällaisia henkilöitä on haastavaa sitouttaa yleisillä porkkanoilla tai ryhmille kohdennetuilla työhyvinvointikampanjoilla. He tarvitsevatkin usein henkilökohtaista tukea ja kuntoutusta oman toimintakykynsä parantamiseen.
Työterveydenhuollon tehtävänä on tunnistaa riskiryhmään kuuluvat ja puuttua työkykyriskeihin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Eniten tule-sairauspoissaoloja aiheuttavat selkäkivut ja onkin todettu, että vain noin 1% selkäkivuista kärsivistä hyötyy selkäleikkauksista ja ensisijainen hoitomuoto tulisi olla fysioterapia. Totutuissa fysioterapian toimintatavoissa kivusta kärsivät henkilöt saavat fysioterapiahoitoja, joilla pyritään lieventämään kipua ja parantamaan henkilön toimintakykyä aktiivisen omaharjoittelun aloittamiseksi. Vaikkakin kuntouttavalla omaharjoittelulla on vahvin tutkimusnäyttä tuki- ja liikuntaelinsairauksien kuntoutuksessa, niin usein tai lähes aina fysioterapian hoitopolut keskittyvät fysioterapiahoitoihin ja omaharjoittelun rooli tai sen osuus kuntoutuksessa jää hyvin pienelle huomiolle. Tyypillisesti kivusta kärsivät henkilöt ohjataan fysioterapiaan, he käyvät hoitojakson, joka sisältää esimerkiksi 3-5 fysioterapian hoitokertaa. Hoitojakson lopussa henkilöt saavat mukaansa paperinivaskan, johon on kuvattu omaharjoitteita, joita heidän tulisi tehdä.
Suuri osa tule-riskiryhmiin kuuluvista (kärsivät kivusta) ovat liikunnallisesti passiivisia, jolloin fysioterapeutin yksi tärkeimmistä tehtävistä olisi aktivoida, motivoida ja tukea henkilöitä progressiivisen omaharjoittelun ja kuntoutuksen aikana. Valitettavan usein henkilöt joutuvat vastaamaan täysin itse omasta omaharjoittelustaan. Jos aktiivinen omaharjoittelu ei toteudu tai harjoitteita ei tehdä oikein, niin silloin fysioterapian hoitotulokset ja vaikuttavuus ovat hetkellisiä. Tehokas omaharjoittelu täysin itsenäisesti ilman fysioterapeutin tukea on usein haastavaa myös siitä syystä, että fysioterapeuttiset omaharjoitteet pitäisi osata tehdä hyvin kohdennetusti ja oikealla tavalla. Tämä edellyttää aktiivista kommunikointia, harjoittelua tai harjoitteiden opettelua yhdessä oman fysioterapeutin kanssa.
Yrityksen tulisi tunnistaa henkilöstönsä tule-riskiryhmät, käsitellä heitä erillisenä ryhmänä ja kiinnittää heihin erityishuomioita osana työkykyjohtamisen prosesseja. Määrällisesti pienetkin tule-riskiryhmät muodostavat epäedullisia vaikutuksia yrityksesi liiketoimintaan. Oletko tietoinen, kuinka moni organisaatioissasi kuuluu teidän tule-riskiryhmiin? Voit selvittää tämän helposti työterveydenhuoltosi raporteilta ja nähdä kuinka monella henkilöllä organisaatiostanne on ollut tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvia sairauspoissaoloja esimerkiksi viimeisen vuoden ajalta.
Auronin fysioterapian ja kuntoutuksen periaatteet
Tasalaatuisuus
Lupaamme tuottaa keskimääräistä tasalaatuisempaa fysioterapiaa. Pystymme seuraamaan tuottamaamme vaikuttavuutta ja hyödynnämme Auronin kehittämää tule-diagnostiikkatyökalua (CERM Guide). CERM Guide auttaa fysioterapeuttejamme tuottamaan keskimääräistä tarkempia fysioterapeuttisia diagnooseja sekä näihin perustuvia kuntoutussuunnitelmia. Auron kehittää henkilöstönsä osaamista jatkuvasti Auron Akatemian eli ketjun oman koulutusjärjestelmän kautta. Olemme erikoistuneet fysioterapiaan.
Valtakunnallisuus
Auron-ketju on Suomen suurin fysioterapiaan erikoistunut ketju ja palvelemme paikallisia sekä valtakunnallisia asiakkaita noin sadassa toimipisteessä ympäri Suomea. Pystymme tuottamaan valtakunnallisille asiakkaillemme yhtenäisiä ja vaikuttavuudeltaan mitattavia tule-polkuja.
Vaikuttavuuden mittaaminen ja raportointi
Haluamme olla läpinäkyviä ja tuottaa asiakkaillemme parasta vaikuttavuutta. Oletkin mahdollisesti joskus kuullut sanonnan: ”sitä saa mitä mittaa” tai että toteutus ilman tavoitteita ja relevantteja mittareita on toimintaa ns. mutu-pohjalta. Pystymme osoittamaan toimenpiteidemme vaikuttavuuden työterveydenhuoltoon sekä asiakasyrityksellemme, ja jos emme pysty tuottamaan vaikuttavia tuloksia 3 hoitokerran aikana, niin ohjaamme henkilön takaisin työterveydenhuoltoon.
Kuntoutuksessa tukeminen
Vahvin tutkimusnäyttö tule-kuntoutuksessa on omaharjoittelulla. Kannustamme ja tuemme asiakkaidemme kuntoutusta ja omaharjoittelua hyödyntämällä digitaalisia palveluja, jotka tuottavat meidän yritysasiakkaillemme kustannustehokasta vaikuttavuutta. Auronin digitaalisesta palvelukehityksestä vastaa Auron Digital Oy, jonka missio on tuottaa toimialallemme sekä asiakasyrityksillemm parempia fysioterapian digitaalisen palveluja.
Katkeamaton hoitoketju
Toimimme yhteistyössä kaikkien työterveydenhuollon toimijoiden kanssa. Työterveydenhuollon tehtävä on tunnistaa ja päättää ketkä henkilöstöstä voisivat hyötyä kohdennetuista Auronin tule-poluista/-palveluista. Jos näemme, että emme ole saavuttaneet vaikuttavuutta 3 hoitokerran jälkeen, niin olemme yhteydessä työterveydenhuoltoon. Hoitopolkujen päättyessä raportoimme aina yksilötason palautteet työterveydenhuoltoon lähettäneelle taholle. Rikastamme työterveydenhuollon dataa entisestään tuottamalla parempaa tietoa meidän tuottamasta palvelusta, vaikuttavuudesta sekä tarkempia tietoja fysioterapeuttisista diagnooseista ja hoitoon hakeutumisen syistä. Tällä tavalla varmistamme, että pystymme tuottamaan arvoa myös työterveydenhuoltoonne.
Auronin työhyvinvointipalvelut yrityksille
Olemme erikoistuneet tuki- ja liikuntaelinsairauksien sekä niihin liittyvien kiputilojen hoitoon sekä ennaltaehkäisyyn. Palvelemme eri kokoisia asiakkaita asiakaslähtöisesti, joustavasti tavoitteidenne tai tarpeidenne mukaisesti. Oli tavoitteesi sitten tule-sairauspoissaolojen tai työkyvyttömyysriskien vähentäminen, henkilöstön palkitseminen tai työhyvinvoinnin parantaminen, niin olet oikeassa paikassa.
Löydät palvelumme yrityksille täältä.