CP- oireyhtymä/-vamma esiintyy hyvin laajalla kirjolla ja toimintakyvyn muutokset voivat olla hyvin vaihtelevat saman diagnoosin saaneilla. Lapsuuden aikana, diagnoosin jälkeen, aloitetaan usein moniammatillinen kuntoutus mahdollisimman sujuvan arjen tueksi. Tällöin on tärkeää, että koko perhe saa tukea ja on aktiivisesti mukana lapsen kuntoutuksessa. Vaikkakaan CP- oireyhtymä ei ole etenevä sairaus, kestää kuntoutuksen tarve läpi elämän. Iän myötä normaalin ikääntymisen tuomat toimintakyvyn muutokset, ja erityisesti liikkumisen vaikeutuminen, korostuvat CP- vammaisella henkilöllä. Tällöin fysioterapian tärkeys korostuu mahdollisimman itsenäisen arjen sujumiseksi ja hoidon tarpeen tason ylläpysymiseksi.
CP- oireyhtymä tarkoittaa sikiöaikana, synnytyksessä tai varhaislapsuudessa syntynyttä vauriota aivoissa niillä alueilla, jotka säätelevät asennon ylläpitämistä, asennon muutosta ja tahdonalaisen liikkeen säätelyä. CP- oireyhtymä havaitaan ja diagnosoidaan vaikeammissa tapauksissa jo ensimmäisten elinkuukausien aikana, lievemmissä tapauksissa kävelyn harjoittelun ja käden tarkkuutta vaativien toimintojen opettelun vaiheessa. CP- vammaan liittyy usein myös epilepsiaa, aistitoimintojen vaurioita, esim. näkö- tai kuulovauriota, hahmotusvaikeuksia, ääni- tai tuntoyliherkkyyttä sekä puheentuoton vaikeutta. Siksi terminä käytetään oireyhtymä- sanaa, joka kuvaa paremmin oireiden laajuutta. Joskus liitännäisoireena saattaa esiintyä oppimisvaikeuksia tai älyllistä kehityshäiriötä, mutta CP- vammaa ja älyllistä kehitysvammaa ei tule sekoittaa keskenään.
Kuntoutuksessa on tärkeää, erityisesti lasten kohdalla, että kuntoutus on mielekästä ja motivoivaa. Tavoitteet ja keinot määritellään yksilöllisesti ja yhteistyössä muiden kuntoutustahojen ja perheen kanssa. Paras hyöty kuntoutuksesta saadaan silloin, kun se on aktiivista ja arjen toimintoihin tai selkeisiin, usein toistuviin tilanteisiin liitettyä harjoittelua.
Fysioterapiassa kiinnitetään huomiota lihasjänteyteen, liikkuvuuteen, kehon asentoihin, kivun lievitykseen/ ennaltaehkäisyyn, liikkumiseen ja liikkumisen apuvälineisiin. Myös lähipiirin ohjaaminen kuuluu fysioterapiaan olennaisena osana.
Toimintaterapiassa harjoitellaan arjen taitoja esimerkiksi hienomotorisia taitoja, toiminnan ohjausta, psykososiaalisia taitoja tai tehdään pienapuvälinearvioita.
Puheterapian tavoitteena on kehittää lapsen puhe- ja kommunikaatiotaitoja arjen ympäristöissä. Puheterapiassa harjoitellaan puheen tuottoa sekä suun- ja nielun motoriikka. Etsitään ja harjoitellaan vaihtoehtoisia kommunikaatiokeinoja ja tuetaan luku- ja kirjoitustaidon kehitystä.
Alle 65- vuotiaat henkilöt, joilla on sairautensa vuoksi vaikeaa toimintakyvyn haittaa ovat oikeutettuja hakemaan Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta toiminta, liikkumis- ja työkykynsä tueksi ja ylläpitämiseksi. Yli 65- vuotiaiden kuntoutus siirtyy oman kotikunnan piiriin. Kuntoutuksen järjestämisen tapa riippuu kunnasta. Monissa kunnissa on käytössä palvelusetelijärjestelmä tai kunta saattaa myöntää maksusitoutumuksen kuntoutusta varten, mikäli kuntoutusta ei pystytä järjestämään kunnan terveydenhuollon toimesta.
Kuntoutukseen voi hakeutua myös omakustanteisesti toimintakyvyn ylläpitämiseksi tai edistämiseksi joko pääsääntöisenä toteutusmuotona tai edellä mainittujen lisäksi. Omakustanteiseen kuntoutukseen ei ole välttämätöntä olla lääkärin lähetettä.
”Auron – Me olemme olemassa, jotta Sinä voisit paremmin”