Seitsemän maanosan maratoonari

Mårten, 41, on juossut maratonin jokaisessa seitsemässä maanosassa. Mantereiden valloitukseen on tarvittu sisua ja matkailumieltä – mutta myös fysioterapiaa.

”Maraton-innostukseni sai alkunsa eräässä hölkkätapahtumassa. Juoksin puolimaratonin kovassa kunnossa olevan 65-vuotiaan kaverin vieressä, joka kertoi aloittaneensa maratonien juoksemisen 60-vuotiaana. Olin itse vasta 27-vuotias, ja tarina inspiroi itseänikin pidemmille matkoille. Parin vuoden päästä, vuonna 2003, ylitin maaliviivan Helsinki City Marathonilla.

Maaliintulon tunne pitkän ja rankan urheilusuorituksen jälkeen on koukuttava. Tuntuu siltä kuin aivot olisi pesty: mieli on hyvin kirkas. Aloin heti hakea tietoa seuraavista juoksutapahtumista. Kuulin kehuja Tukholman maratonista ja päätin ilmoittautua mukaan. Seuraavaksi vuorossa oli New Yorkin maraton, ja parin vuoden päästä siitä juoksin 42,195 matkan Pekingissä.

Maraton-matkailusta tuli minulle elämäntapa, vaikka aluksi tähtäin olikin omien ennätysteni parantamisessa. On mahtavaa päästä tutustumaan erilaisiin maailmankolkkiin ja päästä samalla juoksemaan kymmenien tuhansien ihmisten kanssa yleisön kannustaessa. Matkoillani tutustuin muihin maailmalla kiertäneisiin maratoonareihin, joiden kanssa oli mukavaa suunnitella tulevia juoksutapahtumia.

Ajatus maratonista kaikilla mantereilla alkoi kyteä vuonna 2009, kun juoksin neljännessä maanosassani Australiassa. Seuraavana vuonna plakkariin tuli viides maanosa, kun osallistuin Etelä- Afrikan maratonille.

Selkä kuntoon viime hetkellä

Siihen maraton-maailmanvalloitukseni meinasi kuitenkin tyssätä. Vuonna 2012, kolme kuukautta ennen Etelä-Amerikan etappiani – Buenos Airesin maratonia – nostin matkalaukkua vähän huonossa asennossa. Joku hermo selässäni jäi jumiin, enkä pystynyt yhtäkkiä enää kyykistymään enkä taivuttamaan selkää mihinkään suuntaan.

Selkä oli niin huonossa kunnossa, että varauduin jo heittämään hyvästit maratonhaaveelleni. Paikallinen fysioterapeuttini totesi, että paranemista voisi vauhdittaa OMT fysioterapialla. Niinpä hakeuduin Auron OMT Keskukseen Itäkeskukseen. Se toimi – auronilaisten avulla selkä tuli kuntoon juuri ennen matkaa.

Lopulta, vuonna 2013, oli vuorossa maraton Etelämantereella. Sinne otetaan vuosittain vain 50 juoksijaa. Kokemus oli huikea. Antarktiksella on hyvin kylmää ja hyvin hiljaista – ympärillä on pelkkää lunta, jäätä ja vuoristoa. Juoksun jälkeen saatoin liittyä seitsemän maanosan maratoonareiden The 7 Continents Marathon Clubiin, jossa olin ensimmäinen suomalainen.

Kinesioteipeillä maaliin

Vaikka olen tavoitteellinen tyyppi ja seuraan aikojani ja sijoituksiani, ei kilpailuhenkisyys ole maratonissa minulle se tärkein juttu. Juoksen maratoonariksi erittäin vähän. Mittariin tulee vuodessa vain 600 kilometriä – ja se sisältää pari maratonia. Liikun muuten monipuolisesti: pyöräilen, hiihdän, pelaan jalkapalloa ja sählyä, käyn kuntosalilla, uin ja vesijuoksen. Mutta maraton tai pari vuodessa jossain päin maailmaa pitää mielen ja kropan virkeänä.

Isoille ja kaukaisille maratoneille osallistumisessa on kuitenkin omat haasteensa: osallistumisoikeuksille on kiintiöitä, matkat ovat kalliita ja ne pitää varata hyvissä ajoin. Viime vuonna olin hankkinut liput New Yorkin ja Tokion maratonmatkoille, mutta niiden varaamisen jälkeen minulle tuli ongelmia vasemmassa reidessä olevan räätälinlihaksen kanssa. Siinä tuntuu kiristystä, ja kipu äityy juostessa niin pahaksi, että lenkki on jätettävä kesken. Tein kaikkeni että pääsisin matkoille. Kävin ahkerasti Auronissa fysioterapiassa, ja lopulta juoksin – tai ainakin selvitin – maratonit kinesioteipit jaloissa.

Nyt keskityn jalan kuntouttamiseen. Lähden seuraavalle maratonille vasta, kun jalka on siinä kunnossa että pystyn juoksemaan ilman kipua. Vielä on kuitenkin yksi maraton, jolle haluaisin ehdottomasti osallistua. Se on Ateena – maratonin kehto.”

Fysioterapeutin vinkit:

1. Älä suorita juoksuharjoittelua mikäli se aiheuttaa jatkuvasti pahenevaa kipua. Urheilufysioterapeutti analysoi juoksuasentosi/tekniikkasi ja suorittaa tarvittaessa lihastasapainokartoituksen millä selvitetään ongelma-alueesi.

2. Tee annetut harjoitteet säännöllisesti (lihashuolto, liikkuvuus jne).

3. Teippausta voidaan käyttää apukeinona moniin vaivoihin, mutta yksinään sen varaan ei useinkaan pidä laskea.