Lukot auki selästä ja pään sisältä

Vesa, 64, sai huonon selän jo verenperintönä. Nuoruudesta asti vaivanneet selkäkivut loppuivat vasta, kun hän oppi Selkävoitto-ryhmässä kuntouttamaan selkäänsä isojen liikkeiden sijaan pienillä harjoitteilla.

”Olen huonoselkäistä sukua. Isälläni petti selkä välillä niin pahasti, että hän joutui liikkumaan kontaten. Hän jumppasi selkäänsä säännöllisesti ja pysyi sen ansiosta jotakuinkin toimintakuntoisena. Siskoni selkä sen sijaan jouduttiin leikkaamaan. Meillä on kaikilla vähän heikko luusto ja nikamat miten sattuu.

Oma selkäni alkoi oireilla lukioaikana. Se saattoi jäädä lukkoon vaikkapa sitoessani luistinten nauhoja, enkä enää päässyt asennosta ylös. Pahinta oli, jos satuin nostamaan jotain ja kiertämään selkää samalla – silloin kipu vei jalat alta. Jouduin myös autokolariin, jossa entuudestaan heikko selkä sai vielä lisää siipeensä.

Selkää on aikojen mittaan kuvattu moneen otteeseen. Siinä on todettu madaltumaa, sivuttaissiirtymää, lukittunutta nikamaväliä ja toisaalta yliliikkuvuutta nikamaväleissä. Olen käynyt hoidattamassa akuutteja kipujani fysioterapiassakin useasti: nikamalukkoja on avattu ja selkää on hierottu kuntoon. Mutta laiskana ihmisenä olen lopettanut harjoitteiden tekemisen heti kun kipu on hävinnyt.

Vertaistukea ja lihasten etsimistä

Erään kerran olin hoidettavana Auronin OMT Keskuksessa. Fysioterapeuttini Matti Kauppinen näki selkäni tilanteen, tutustui hoitohistoriaani ja päätti ohjata minut selkävaivoista kärsivien Selkävoitto-ryhmään. Se oli minulle käännekohta.

Saavuin ensimmäiseen tapaamiseen ja totesin, että olin ryhmän ainoa mies. Vastassani oli monen ikäisiä ja monen kokoisia naisia ja pelästyin aluksi, olenko tullut oikeaan paikkaan. Epävarmuus kuitenkin hälveni, kun esittäydyimme toisillemme. Meillä kaikilla oli pitkä historia selkäkipujemme kanssa ja joillain asiat olivat vielä pahemmin kuin minulla. Toisten tarinoiden kuuleminen auttoi minua suhteuttamaan omia selkäongelmiani.

Kuudessa ryhmätapaamisessa tehtiin ohjatusti selkää ja lantiota vahvistavia harjoituksia. Monilla ryhmän naisista oli taustaa pilateksesta ja heidän kehonhallintansa oli huomattavasti paremmalla tolalla kuin omani. Tällainen miehenrötkäle ei tiedä muuta kuin että jalka on jalka ja käsi on käsi. Osasin tehdä vain isoja liikkeitä, mutta ryhmässä harjoitetaan nimenomaan selkärankaa tukevia pieniä lihaksia. En tuntenut mitään lihaksia selässäni, ja treenit olivat jatkuvaa hakemista.

Päätepiste kivuille

Lopulta kuitenkin lukot alkoivat aueta – niin selässä kuin pään sisälläkin. Selkävoitto-ryhmän ohjaaja oli todella pätevä: jos en löytänyt jotain lihasta, hän haki toisenlaisen tavan jumppauttaa samaa lihasta. Sain ryhmässä monen monta oivallusta.

Sain ryhmästä myös kipinän selän jatkuvaan hoitoon. Aloin tapaamisten myötä haluta säännöllistä jumppaa – rutiinia vaati niin selkä kuin pääkoppakin. Niinpä hankin salikortin Auronin omalle salille ja aloin käydä kuntosalilla viikoittain. Sen jälkeen minun ei ole tarvinnut maata selälläni kipujen takia.

Muille selkäkivuista kärsiville sanoisin, että menkää rohkeasti mukaan ryhmäkuntoutukseen. Kurssin aikana oppii tekemään selkää tukevia liikkeitä oikealla tekniikalla – pienesti ja hallitusti. Selän kuntouttaminen ei olekaan hiki päässä treenaamista.

 

Fysioterapeutin kommentit:

  1. Mikäli kärsit kroonisesta selkäkivusta, hakeudu osaavalle fysioterapeutille kuntoutukseen. Hän kartoittaa tilanteesi ja lähestyy tilannetta kokonaisvaltaisesti sekä auttaa löytämään keinoja alkuvaiheen harjoittelulle ja kivun hoidolle.
  1. Tee annetut harjoitteet säännöllisesti.
  1. Kivun helpottuessa pienryhmäkuntoutus tai terveysliikuntaryhmä voi sopia sinulle. Siellä saat miltein yksilöllistä ohjausta sekä vertaistukea muilta samassa tilanteessa olevilta kuntoutujilta.