Toimintamme jatkuu mahdollisimman normaalina koronavirustilanne huomioon ottaen. Palvelumme ovat käytössä myös videovastaanoton ja kotikäyntien muodossa.

Liikunta ja ruuhkavuodet, mahdotontako?

Ruuhkavuosien arjen koordinointi  ja itsensä kunnossa pitäminen ei ole aina ihan helppoa. Mutta ei mahdotontakaan. Lue vinkit, miten liikkuminen ruuhkavuosina onnistuu.

“Elän tällä hetkellä elämäni “ruuhkavuosiksi” kutsuttuja vuosia. Kahden kouluikäisen lapsen arkea yksin pyörittäessä päivät menee hujauksessa, niin kuin viikotkin, kuukaudet ja jopa vuodet. Ystäväpiiri välillä ihmettelee miten ehdin kaiken, työn, lasten harrastukset, kodinhoidon, oman opiskelun työn ohessa ym. ja kuitenkin aikaa jää omalle liikkumiselle. Ilman säännöllistä liikuntaa en jaksaisikaan tätä kaikkea arjen pyörittämistä.

Tunnin liikuntahetki päivässä on kuitenkin vain 4% koko päivästä

Fysioterapeuttina kuulen työssäni paljon, ettei asiakkaani ehdi liikkua. Myönnän itsekin, että sitä helposti keksii syitä miksi ei ehdi, miksi tuo ja tuo asia on tehtävä tänään ja huomenna sitten liikun… Totuus on kuitenkin se, että aina on jotain tehtävää, maailma ei ole koskaan valmis. Tunnin liikuntahetki päivässä on kuitenkin vain 4% koko päivästä. Se ei ole paljon – etenkin jos vertaa, kuinka paljon vietämme aikaa television ääressä. Helppoa ajan löytäminen liikkumiselle ei ole. Joskus asioita joutuu vähän suunnittelemaan etukäteen. Olen itse halukas näkemään vähän vaivaa suunnitteluun, sillä tiedän kuinka hyvä olo liikunnasta aina tulee.

Liikkuminen on minulle osa elämää, mutta syyt liikkumiselle on muuttuneet elämän aikana. Nuoruusvuosina tanssi toi mukanaan kavereita, ja oli hienoa päästä esiintymään isoilla lavoilla. Silloin liikkuminen oli myös tapa “tappaa aikaa”, kun oli tylsää. Tanssin myötä kuvioihin tulivat jumpat ja kuntosali, teinivuosina kun liikkumisen tavoitteena oli kiinteytyminen ja halu saada lihaksia. Lasten saamisen jälkeen liikkuminen oli vaunulenkkeilyä, hiihtoa ahkio perässä ja kotitreeniä silloin kun ehti. Silloin motiivina oli enemmänkin pysyä terveenä ja hyvinvoivana.

Juoksusta tuli lasten saamisen jälkeen hyvä harrastus, sillä se ei katsonut aikaa eikä paikkaa. Lenkille pystyi lähtemään silloin, kun se itselle sopi. Hurahdinpa siihen jopa niin, että halusin todistaa itselleni, että jaksan juosta maratoonin – eikä ihan yksi kerta tähän riittänyt. Juoksumäärät vain lisääntyivät, kun oma poika sairastui. Lenkkipolulla sain purettua pahaa mieltä ja ajateltua rauhassa monia asioita. Matkalla moni asia oli ratkennut ja kotiin päästyäni paha mieli oli poissa. Liikunta on aina toiminut minulle myös hyvänä stressinpurkutapana. En varmasti jaksaisi arjen kiirettä ja touhua, jos en liikkuisi säännöllisesti. Jos liikun tunnin päivässä, saan siitä huimasti lisää energiaa päivään.

Iän myötä olen myös huomannut että lihaskunto ei pysy yllä jos sen eteen ei tee työtä.

Olen liikunnan suhteen kaikkiruokainen, vaikka tykkään kyllä enemmän vauhdikkaista lajeista kuten juoksusta, hiihdosta, pyöräilystä ja jumpista. Vastapainoksi olen iän myötä alkanut pitää myös pehmeimmistä lajeista. Ja vanhetessani olen myös huomannut, että lihaskunto ei pysy yllä jos sen eteen ei tee työtä.

Hyötyliikuntaakaan ei pidä unohtaa, kesällä pidin taukoa muusta harjoittelusta mutta liikuin metsässä marjoja poimien, tein pihatöitä kuten lapiointia, kivien kantoa, kottikärryillä maansiirtoa. Hikistä puuhaa – ja todella tehokasta! Metsässä liikkuminen epätasaisella alustalla taas on erinomaista tasapainotreeniä.

Nykypäivän elämä on yhä passiivisempaa. Yhä useammalla – minullakin – työ on koneen ääressä istumista. Istuessa ei kehity kestävyyskunto, lihasvoima, liikehallinta tai liikkuvuus. Hyötyliikunnan määrä on myös arjessa vähentynyt, monesti pienetkin matkat liikutaan autolla ja portaiden sijaan käytetään hissiä. Ihminen on kuitenkin luotu liikkumaan. Oikein annosteltuna liikunta toimii myös lääkkeenä. Samoin liikunnalla voidaan ennaltaehkäistä monia sairauksia. Lajeja ja mahdollisuuksia liikkumiselle on nykypäivänä entistä enemmän. Varmasti jokainen löytää itselleen jonkun, joka tuottaa iloa ja hyvää oloa.

Tea Wessman, Auron-fysioterapeutti