Toimintamme jatkuu mahdollisimman normaalina koronavirustilanne huomioon ottaen. Palvelumme ovat käytössä myös videovastaanoton ja kotikäyntien muodossa.

Kuntokuuri kostautui

Jaana, 48, tekee kaiken täysillä tai ei ollenkaan. Kun hän päätti tempaista kuntokuurin rapakunnon voittamiseksi, seurasi vaiva toisensa perään.

”Olen ihminen, joka innostuu asteikolla sata tai nolla. Pari vuotta sitten minulla oli takanani kausi, jolloin en ollut kuntoillut juuri lainkaan. Otin itseäni niskasta kiinni ja aloin tehdä pitkiä kävelyitä ja jumpata kotona. Sitten rykäisin kunnolla: aloin käydä aktiivisesti kuntosalilla ja jumpissa. Juoksumatolla vietin tunnin viitenä päivänä viikossa. Olin elämäni kunnossa ja täynnä energiaa – minusta tuntui, että pystyn mihin vain. Viiden kuukauden jälkeen keho kuitenkin teki täysin yllättäen stopin.

Sitten rykäisin kunnolla: aloin käydä aktiivisesti kuntosalilla ja jumpissa

Työterveyslääkärin diagnoosi oli lonkan limapussin tulehdus. Kävely tuotti suurta tuskaa, portaiden nousemisesta puhumattakaan. Olin diagnoosin jälkeen lähes liikkumatta pari kuukautta, sitten yritin taas kavuta juoksumatolle. Tällä kertaa alkoi reistailla polvi, ja jälleen kuntoiluun tuli tauko. Se harmitti, sillä en halunnut kuntotasoni romahtavan.

Liikkuminen sattuu, liikkumattomuus sattuu

Minulla on kilpirauhasen vajaatoiminta ja osittain sen takia painoa on vaikea pitää kurissa. Rajulla liikunnalla paino pysyy jossain tolkussa, mutta jos en liiku, paino nousee heti. Isokokoinen keho ei oikein tahdo kestää kumpaakaan vaihtoehtoa.

Ei tietenkään ollut järkevää aloittaa liikuntaa niin rajusti pari vuotta sitten. Teen kaiken joko täysillä tai en ollenkaan.

Nyt olen ollut taas pitkään liikkumatta, ja se kostautuu selässä ja polvissa. Ristiselkä ja yläselkä ovat ajoittain niin kipeänä, että arkiaskareetkin sattuvat, kun kipu häiritsee liikeratoja. Tietäähän sen, että niin käy, kun päätetyöläisenä kököttää kaiket päivät koneen äärellä. Olen myös entinen jalkapalloilija, eikä kehoni oikein kestä liikkumattomuutta.

Lähetteellä fysioterapeutille

Sain selkävaivojen takia työterveyslääkäriltä kymmenen kerran lähetteen fysioterapeutille. Paikka on minulle jo tuttu, sillä kävin samassa paikassa hoidattamassa selkääni myös kolmisen vuotta sitten. Silloin fysioterapeutti teki minulle selän avaavaa pehmytkudoskäsittelyä ja antoi kotijumppaohjeet.

Itsehoito-ohjeita on varmasti luvassa tälläkin kerralla. Nyt kun vain malttaisin aloittaa muunkin liikunnan rauhallisesti. Tämänhetkinen fyysinen kuntoni kyllä pakottaakin hitaaseen aloitukseen.

Pitkän liikkumattomuuden jälkeen liikuntaa aloitettaessa on oltava realistinen.

Ei tietenkään ollut järkevää aloittaa liikuntaa niin rajusti pari vuotta sitten. Mutta minkäs teet, kun luonne on tällainen. Teen kaiken joko täysillä tai en ollenkaan. Täysillä tehdessä sitten hajoaa paikat ja stoppi puolestaan tappaa innon lähteä uudestaan liikkeelle. Liikkumattomuudesta ehtii tulla fyysisiä vaivoja ennen kuin taas huomaan käynnistyä liikkumaan.

Haluan jälleen siksi energiseksi ihmiseksi, joka jaksaa tehdä mitä haluaa. Haluan vaeltaa tunturille, rämpiä metsässä tuntitolkulla ja harrastaa taas lempilajejani. Nyt en vain pysty näihin. Ensin on hoidettava peruskunto kohdilleen.”

Fysioterapeutin vinkit:

  • Liikunta toimii kehon omana yleislääkkeenä, mutta vain oikein annosteltuna. Pitkän liikkumattomuuden jälkeen liikuntaa aloitettaessa on oltava realistinen; ei voi lähteä liikkeelle siitä, mihin parikymppisenä jäi.
  • Sauvakävely, pyöräily ja uinti ovat lähes kaikille sopivia, sydän- ja verenkiertoelimistön kuntoa kohottavia liikuntamuotoja. Puoli tuntia päivässä riittää aluksi.
  • Liian yksipuoliset ja rankat harjoitukset sekä palautumisen laiminlyönnit ovat terveyden kannalta enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä.
  • Yli 50-vuotiaan kannattaa käydä tarkistuttamassa terveydentilansa ennen rankemman liikuntaharrastuksen aloittamista. Sairaudet eivät estä liikkumista, mutta jos riskit on tiedossa, sopivat liikuntamuodot on helppo löytää.
  • Esimerkiksi Auronin kuntotestissä saa tietoa oman hengitys- ja verenkiertoelimistön kunnosta sekä omasta lihaskunnosta ja liikkuvuudesta. Näiden tietojen pohjalta ammattilainen voi laatia yksilöllisen suunnitelman kunnon kohottamiseksi.