Neuvoset Fysio

Ensimmäinen käyntikerta: Ihmiskoe on startannut myös Rovaniemellä! Oireistona Apupiste Kitee Meillä tehdääntähän kokeeseen valikoituneella asiakkaalla on noin kuusi vuotta jatkunut ajoittainen hartia- ja pääkipuilu, sekä molempien käsien ajoittainen puutuminen. Pääkipuun hän on käyttänyt apteekista saatavia, reseptivapaita särkylääkkeitä. Yksityisyyden suojaamiseksi käytämme asiakkaasta valenimeä “Anni”. Annin oireet kuuluvat tyypillisimpiin oireisiin, jonka vuoksi ihmiset hakeutuvat, tai ohjataan fysioterapiaan (tai jonka vuoksi ihmisten tulisi ensisijaisesti hakeutua fysioterapiaan).

Ensimmäisen tapaaminen alkoi haastattelulla, jonka tarkoituksena on tarkasti kartoittaa oirekuva ja siihen vaikuttavat yksilölliset tekijät. Tätä seuraa kliininen tutkiminen joka auttaa edelleen selvittämään, mistä oireet ovat lähtöisin ja mikä on paras tapa edetä fysioterapiassa.

Anni on kokopäiväinen opiskelija ja hänen päivittäiseen elämään kuuluu paljon luennoilla istumista. Painovoimaa vastaan työskentely istuma-asennossa on pidemmän päälle lihaksia väsyttävää ja pikkuhiljaa selkä alkaa pyöristymään ja hartiat nousevat ylös ja työntyvät eteen. Koska katse täytyy yhä pitää suunnattuna kohti taulua, on kaularangan ja niskan taaksetaivutuskulmaa lisättävä. Tällaisten asentojen hyödyntäminen on normaalia ja hyvä keino antaa väsyneiden lihasten levähtää hetken aikaa. Mikäli tilanne kuitenkin pitkittyy, alkaa kaularangan ja selän tukilihasten toiminta häiriintyä ja kehon osien hallinta neutraalissa asennossa on tämän jälkeen vaikeampaa. Harteiden eteen työntyminen pakottaa rinnan, niskan ja harteiden lihaksiston lyhentyneeseen tilaan ja tämä voi aiheuttaa painetta käteen meneville hermoille ja verisuonille, joka puolestaan alkaa aiheuttamaan käsien puutumista ja väsymistä. Pitkään jännittyneenä olleet harteiden ja niskan lihakset voivat puolestaan aiheuttaa päänsärkyä.

Annilla on myös tapana hengittää hyvin pinnallisesti, jonka seurauksena kaulan ja ylärintakehän alueen apuhengityslihakset ovat jatkuvasti ylitöissä. Tämän kaltainen epätaloudellinen hengitys edistää ylärintakehän ja niskan lihasten kireyttä. Fysioterapian alussa hengityksen normalisointi on yksi tärkeimmistä tavoitteista; kun pallealihas pääsee suorittamaan pääosan hengitystyöstä, saavat apuhengitylihakset mahdolliseen levätä ja rentoutua. Tämän vuoksi usein jo pelkällä hengityksen korjaamiselle on voimakkain vaikutus tämän kaltaisten oireiden lievittymisessä. Optimaalinen pallean toiminta on myös erittäin tärkeää kehon kannatukseen osallistuvien lihasten toiminnan kannalta.

Hengityksen harjoittelu aloitettiin selinmakuulla ja istuen. Tämän lisäksi valittiin myös sopivat rintarangan lihasten ja nivelten liikkuvuutta lisäävät harjoitteet, joita Anni pyrkii tekemään päivittäin omassa elämässään. Alussa jännittynyttä lihaksistoa rentoutetaan myös erilaisilla pehmytkudokäsittelyillä ja akupunktiolla. Annille luotiin Auronin Oma Olonosturiin tunnukset jonne hänen harjoitusohjelmansa päivittyy ja jonka kautta hän voi olla yhteydessä fysioterapeuttiinsa. Tämä helpottaa sekä fysioterapeuttia että asiakasta seuraamaan ja hienosäätämään harjoittelua.

Tavoitteena on luoda edelletykset optimaaliselle kehon kannatukselle jonka kautta ylimääräinen niveliin ja pehmytkudoksiin kohdistuva rasitus vähenee. Parhaassa tapauksessa Anni pystyy kehittämään kehotietoisuutensa ja kehon hallinnan siihen pisteeseen, että oireet poistuvat. Tämän jälkeen myös epä-optimaalisissa asennoissa oleminen on helpompaa, eivätkä ne enään provosoi oireita yhtä helposti.

Pitkään jatkuneiden tapojen muuttaminen voi olla vaikeaa ja esteitä ja hidasteita voi tulla vastaan. Sama pätee myös siinä miten olemme tottuneet käyttämään kehoamme. Fysioterapeutin rooli on auttaa ja ohjata asiakasta niin, että näiden esteiden ylittäminen olisi mahdollisimman sujuvaa ja vaivatonta. Parhaassa tapauksessa asiakas oppii joka kerta jotain uutta, joka auttaa häntä elämään kivuttomampaa, keho-tietoisempaa ja vaivattomampaa elämää.

Toinen käyntikerta: Anni on tehnyt itsenäistä harjoittelua aktiivisesti ja harjoittelun seuraaminen on tapahtunut verkossa Oma Olonosturin kautta. Hän on sisäistänyt harjoitteet erittäin hyvin, eikä suuria korjauksia ole tarvinut tehdä. Ainoa kysymys joka hänellä oli, koski istuma-asennossa tehtävää hengitysharjoitusta, jossa hänellä oli vaikea pitää hartiat rentoina samalla kun hän hakee hengityksen painopistetta oikeaan paikkaan. Viime terapiakerran aikana näkyi, että myös tämä istuen tehtävä harjoite onnistui erittäin hyvin.

Annin kehonkieli on kokonaisuutena muuttunut parempaan; hengityksen painopiste on siirtynyt enemmän vatsan alueelle ja hartiat sekä ylärintakehä ovat rentoina. Tätä kautta vartalon kannatus on myös herännyt toimimaan paremmin. Lyhyesti sanottuna, hänen ryhtinsä on dynaamisempi ja rennompi. Tärkeinpänä seikkana on se, että Annilla ei ole ollut käsien puutumista eikä päänsärkyä. Noidankehä on siis saatu jo kääntymään.

Seuraavaksi vuorossa on pitkään venyneinä ja niin sanotusti “lomalla” olleiden lihasten vahvistaminen. Kaularangan etupuolella olevat syvät lihakset ovat olennaisessa roolissa kehon, ja etenkin pään kannatuksessa. Kun näihin lihaksiin saadaan enemmän voimaa ja kestävyyttä, niin todennäisemmin myöskään luennolla istuminen (tai liikunnan harrastaminen) ei muodostu liian kuormittavaksi. Samaan aikaan Anni oppii pitämään pitkään ylitöissä olleet kaulan pinnalliset lihakset rentoina. Tarkoituksena on, että eri tyyppiseen lihastyöhön erikoistuneet lihakset (myös pinnalliset) pääsevät kaikki suorittamaan omaa tehtäväänsä hyvässä vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tällä tavoin ylikuormittusen riski vähenee ja kehon käyttö on vaivattomampaa.

Myös hartian alueella tarvitaan lihastasapainoa kehittävää harjoittelua. Kuten edellisessä kirjoituksessa totesimme, pitkään kestänyt etukumaran asennon suosiminen saa hartian nousemaan ylö ja työntymään eteen. Myös kaularangan ja yläniskan taaksetaivutuskulma kasvaa. Tämän vuoksi osa lapaa tukevista lihaksista on venyneessä tilassa ja usein pääsevät heikentymään. Lapaluun liukuminen taakse on Annilla rajoittunut, jonka vuoksi tärkeänä elementtina tulevissa harjoitteissa tulee olemaan lapaluun liikkuvuuden lisääminen, sekä hartiarenkaan hallinta neutraalissa asennossa.

Onnistunut fysioterapia on hyvää yhteistyötä asiakkaan ja fysioterapeutin välillä. Annin säännöllinen harjoittelu on jo tuottanut tulosta ja jatkossa on tärkeää, että saatu tulos saadaan pysymään ja että liikkumista voidaan kehittää yhä haastavampaan suuntaan. Tämän kautta kehon monipuolinen käyttö on hyvällä pohjalla ja tuki- ja liikuntaelin oireiden ilmaantuminen voidaan jatkossa välttää. Pysyvät muutokset vaativat aina kärsivällistä ja pitkäjänteistä työntekoa, mutta kuten tässäkin tapauksessa, yleensä jo lyhyessä ajassa voidaan saavuttaa merkittävää oireiden lievittymistä

Kolmas ja neljäs käynti: Ihmiskoe on jo edennyt siihen vaiheeseen, että Anni jatkaa nyt itsenäistä harjoittelua seuraavat 4-5 viikkoa. Tälle ajalle sovimme kaksi soittoaikaa, jotta sen hetkistä tilannetta voidaan aina kartoittaa ja mahdollisiin ongelmiin puuttua. Kuluneen viimeisen kahden viikon aikana Annilla on ilmennyt ainoastaan yhtenä päivänä pääkipua ja käsien puutumista. Tämän johdosta otimme jälleen mukaan päivittäiseen harjoitteluun rintakehän liikkuvuusharjoitteet, joita olimme jo jättäneet hieman vähemmälle. Anni on tehnyt kaularangan lihasvoiman harjoitteita säännöllisesti ja harjoitteet sujuvat hyvin, mutta pientä hienosäätöä on täytynyt myös tehdä.

Edellisen tapaamisen aikana laadimme hänelle kuntosaliharjoitteluohjelman, huomioiden ne alueet jossa hänen täytyy kehittyä. Tietyissä liikkeissä Annin kaularangan ja etenkin yläniskan hallinnassa näkyi vaikeuksia ja harjoitteet säädettiin sellaisiksi, että hän pystyy niiden yhteydessä säilyttämään hyvä pään ja kehon kannatuksen ja samaan aikaan tekemään harjoitteet tehokkaasti. Anni on erittäin innoissaan saliharjoittelun aloittamisesta ja tämä on myös parasta palkkaa terapeutille; nähdä, että asiakkaassa syttyy uusi into liikkumista kohtaan.

Anni täytti terapian alussa kaavakkeen kotisivujemme kautta jossa hän arvioi monipuolisesti omaa fyysistä toimintakykyään ja hyvinvointiaan. Nyt lopputietolomakkeen täyttämisen jälkeen näemme nykytilanteen suhteutettuna lähtötasoon. Tästä voimme nähdä sen, miten hän itse kokee tämän hetkisen tilanteensa. Kaiken muun ohessa, tämä lomakkeista tarjoaa terapeutille tärkeää lisätietoa siitä miten fysioterapiajakso on edennyt.

Anni on nyt saanut tarpeeksi eväitä jatkaakseen itse matkaansa opittujen taitojen kanssa. Mikäli kontrolli soittojen ja käynnin jälkeen tilanne on edelleen hyvä, niin vaikeutamme niitä harjoitteita mitä voimme vaikeuttaa ja hienosäädämme sitä mikä aiheuttaa ongelmia. Tavoitteena on, että 5 viikon jälkeen Anni pystyy jatkamaan harjoitteluaan täysin itsenäisesti ilman kipua ja ongelmia ja että hän pystyy viemään liikkumistaan yhä monipuolisempaan suuntaan.

Viides käyntikerta: Ihmiskoe on nyt saatu päätökseen Rovaniemellä!

Annin tilanne on edelleen hyvä; särkylääkkeitä ei ole tarvinut syödä ja pääkipu sekä käsien puutuminen ovat pysyneet pois. Annin kuntosaliharjoittelun aloittamista hidasti sitkeä flunssa, mutta kotiharjoitteita hän on voinut tehdä säännöllisesti. Hän on edelleen innoissaan kuntosaliharjoittelun aloittamisesta ja viimeinen kontrollikerta hyödynnettiin saliharjoitteiden kertaamiseen sekä kaularangan harjoitteiden vaikeuttamiseen. Annin fysioterapiassa on jatkuvasti pystytty etenemään kohti haastavampia harjoitteita ja tämä on ollut ilo nähdä. Pyysin Annia vielä kirjoittamaan omin sanoin siitä, miten hän itse on fysioterapian kokenut. Alla lainausmerkeissä on hänen kirjoittamansa teksti.

“Ihmiskokeen aikana kävimme fysioterapeutin kanssa yhdessä läpi ongelma-alueet ja sain enemmän tietoa, miksi ja mistä niska-hartiaseudun kivut johtuvat. Käyntikerroilla kävimme läpi harjoitukset, joita aloin kotona tekemään päivittäin. Kaiken lisäksi fysioterapeutti hieroi ja antoi akupunktiohoitoa, mikä rentoutti kipeitä lihaksia ja mieltä. Aloitin kotiharjoitteeni tekemällä hengitysharjoituksia, joilla aktivoidaan hengitys palleaseudun alueelle ja saadaan hengitys pois rintakehän alueelta, joka jännittää yläkropan seutua.

Pikkuhiljaa harjoituksia lisättiin (hengitysharjoitusten ohella rintalihasten venyttäminen, kaularangan syvien lihasten aktivointi sekä hengitysharjoituksen vaikeusasteen lisääminen) ja samalla tulin yhä tietoisemmaksi oman kehoni toimivuudesta. Aloin kiinnittää enemmän huomiota hengittämiseen, kehon kannateltavuuteen sekä tärkein miten ja missä asennossa istun/työskentelen/opiskelen. Fysioterapeutti teki minulle vielä kuntosaliohjelman, mikä omasta mielestäni on juuri itselleni sopiva ja harjoittaa koko kroppaa. Olen 100% varma, että kotiharjoitteiden ja muun aktiivisen elämän avulla pystyn pitämään niska-hartiaseutuni kunnossa, eikä minun tarvitse syödä enää särkylääkkeitä. Ainakin tähän mennessä päänsärky, käsien puutuminen sekä muu kipuilu yläkropassani ovat hävinneet. Tämän lisäksi olen saanut uutta intoa liikkumista ja terveellistä elämää kohtaan, mikä on aiemmin ollut hieman hakusessa.

Suosittelen ehdottomasti jokaiselle ihmiselle, jolla on haitaksi aiheutuvaa kipua ja särkyä, että menette ja käytätte fysioterapeuttien palveluita. Heidän ammattitaidoillaan saatte valtavasti enemmän hyötyä pidemmällä tähtäimellä kuin se, että söisitte särkylääkkeitä ja kärsisitte kivuista jatkossakin.”

Annilla on nyt hyvät eväät kivuttomampaan ja kehotietoisempaan elämään. Yhden solmukohdan selvittäminen vapauttaa paljon energiaa oman elämän elämiseen ja siitä nauttimiseen. Moni kärsii tarpeettoman pitkään sellaisista kivuista ja toimintakyvyn puutteista, joihin voi fysioterapian kautta saada ratkaisun. Älä ole yksi heistä!

Loistavaa kevään alkua toivottaa fysioterapeutti Pirkka Horsma, sekä koko Neuvoset Fysion henkilökunta!